Pitäisikö suomalaistenkin eurheilu organisaatioiden tehdä kuten Fnatic?

Fnatic on julkaissut oman ”Children safeguarding” ohjelmansa, jonka tarkoituksena on huomioida lasten ja alaikäisten oikeudet ja tarpeet entistä paremmin. Safeguarding on tuttua jo perinteisen urheilun saralla, missä ohjeistukset ovat olleet jo vuosikausia paikallaan, mutta eurheilu uutena lajina on vasta ymmärtämässä olevansa maailmanluokan liiketoimintaan, jonka pitää ottaa itsensäkin vakavasti. Se että pelaaminen on ammatti, on kiva ja hauska asia, mutta samalla kun pelaamisesta tulee ammatti tai siinä vaiheessa, kun tekee töitä eurheilu organisaatioille, pitää ymmärtää ottaa tiettyjä asioita entistä vakavammin – ei voi enää vain pelleillä ja pelkästään pelata.

Mistä on kyse?

Kyse on monestakin asiasta, mutta ennen kaikkea lasten oikeuksista. Esimerkiksi tenniksessä on jo vuosikymmeniä ollut sääntönä, ettei alaikäistä pelaajaa saa seuran puolesta lähestyä ilman, että ensin on ottanut kontaktin lapsen vanhempiin. Sama pitäisi tuoda myös eurheiluun.

Se, että monien pelien parhaat pelaajat tulevat esille jo hyvissä ajoin alaikäisinä, ei saa olla eurheilun organisaatioille avoin mahdollisuus lähestyä pelaajia ilman pelaajan vanhempien tietoutta. On totta, että monet nuoret ja lahjakkaat pelaajat voivat itse lähestyä organisaatioiden ammattilaisia ja työntekijöitä, mutta näihin tilanteisiin pitäisi organisaatioilla olla selvät säännöt ja sävelet – nuorten pelaajien vanhemmat pitää kontaktoida, eikä mitään sopimusneuvotteluita saa käydä ilman vanhempien hyväksyntään.

Pahoja kokemuksia muista lajeista

On laji ollut sitten jalkapallo, ratsastus, luistelu, yleisurheilu, olemme saaneet viime vuosien aikana lukea tarinan toisensa jälkeen, missä aikuinen ihminen on hyväksikäyttänyt lapsen, valmennettavansa tilannetta. Siksi monien lajien lajiliitot ja ennen kaikkea seurat ja organisaatiot itse ovat luoneet selvät säännöt, miten toimia alaikäisten pelaajien kanssa. Yksi iso asia on jo, ettei aikuinen organisaation työntekijä tai valmentaja saisi olla yksin samassa tilassa alaikäisen kanssa.

Jos esimerkiksi olet itse töissä jossain suomalaisessa eurheilu organisaatiossa, onko teillä selkeät ohjeet, miten toimitaan nuorten, alaikäisten pelaajien kanssa – haluaisitteko jopa kertoa meille Suomiesports.fi sivustolla tai edu.suomiesports.fi sivustolle millaiset teidän toimintaohjeenne ovat, jotta myös ne organisaatiot, joilla kirjallisista ohjeistusta ei vielä ole, saisivat sellaiset aikaiseksi!

Aikuisen pelaajan oma vastuu

Suomessakin on viime aikoina noussut etualalle ns. vihapelaaminen, naisten halveksunta, homojen haukkuminen yms. Tämä toksisuus on kaikissa lajeissa, mutta sen poistamiseksi pelaamisesta ja muutenkin sosiaalisesta kanssakäymisestä pitäisi olla jokaisen ammattiorganisaation tehtävälistalla. Yksi tapa voisi olla jokaisen organisaation oma naisjoukkue, tai ainakin naisten ja tyttöjen entistä laajempi mukaan ottaminen muutenkin, kuin vain striimaajiksi.

Jos pelaaja pelaa, tai aikoo pelata ammattilaistasolla, pitää hänen huomioida omassa pelaamisessaan kaikkien pelaajien huomioiminen pelaajina, ei sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaisesti, eikä ainakaan alentua toksisen puheen ja käyttäytymisen tasolle. Palvelimilla pelatessaan sitä varmasti tullaan näkemään ja kokemaan jatkossakin, mutta kaikkien ammattimaisesti eurheilun parissa toimivien tulisi tehdä kaikkensa, jotta toksisuus pelaamisen ympäriltä vähentyisi, ja että jo nuoret pelaajat oppisivat ammattilaisilta, että on ihan ok, olla mies tai nainen, tyttö tai poika pelaaja – ettei sillä ole väliä, kunhan tykkää pelata.

Otteita Fnaticin säännöistä:

We are committed to preventing the abuse, bullying, harm, harassment and neglect of children, young people and adults at risk through our ‘five R approach’:

• we act with due consideration towards the rights of children and adults at risk who interact with Fnatic (and their parents and guardians)
• we accept responsibility to children and adults at risk who interact with Fnatic
• we create an atmosphere of respect for self and others. This includes encouraging those under our care to be mindful of their physical and mental health – for example, by eating healthy foods, maintaining a work-life balance, sleeping a sufficient number of hours, and maintaining healthy relationships
• we encourage reporting of safeguarding concerns, and will respond proactively to reports we receive
• we address risks (for example, in physical and digital environments we control) which, if left uncontrolled, might result in harm to the health or development of children, young people or adults at risk

Fnatic has two safeguarding policies: our ‘Children and Young People Safeguarding Policy’ and our ‘Adults at Risk Safeguarding Policy’ (together, the Policies).

The function of the Policies is to:

• outline safeguarding risks facing children, young people and adults at risk
• state Fnatic’s approach in relation to safeguarding
• assign responsibility for safeguarding processes within Fnatic
• assist in the proactive management of safeguarding risks
• guide and protect Fnatic’s staff and contractors if a safeguarding incident occurs