Pelaaja-akatemia tai akatemiajoukkue – mistä on kyse?

Eurheilu kasvaa jatkuvasti. Se, että sen maailman markkina-arvo on jo ylittänyt miljardin dollarin rajapyykin oli vasta alkua. Nuori laji kuitenkin kamppailee kasvunsa kanssa, ja vaikka monet asiat ovat hyvin ja menevät eteenpäin, on vastaavasti moni asiat jäänyt “retuperälle”. Yksi asia, joka askarruttaa on jatkuvuus.

Eurheilu tuli Suomeen jo vuosia sitten, ja tätä nykyaikaa voidaan kai kutsua osittain eurheilun toisena aaltona. Meillä suomalaisilla on hyvin menestyviä joukkueita, jotka kamppailevat aivan maailman kärkijoukkueiden kanssa monessa eri pelissä, ja vaikka se suurin palkinto on suomalaiselta joukkueelta vielä saavuttamatta, suomalaiset pelaajat ovat kuitenkin jo voittoihin yltäneet. Mutta minkälainen on lajin tila muuten Suomessa? Me haluamme ottaa kantaa lajin jatkuvuuteen, ja siihen, että mikäli laji oikeasti haluaa tarjota ammatin, ja sitä kautta toimeentulon useammaksi vuodeksi, on nyt aika oikesti lähteä kehittämään organisaatioita ja lajia. Vai mitä sanotte tämän kesän WePlay alustan 100 000 dollarin akatemiajoukkueiden turnauksesta? Ei ollut suomalaisia mukana.

Olemme alustavasti kyselleet verkostosta ajatuksia akatemiajoukkueista, ja huomasimme, että asiasta on kaksi eri käsitystä:

1. yleisin käsitys lienee, että akatemia joukkue on organisaation pelaavan joukkueen farmijoukkue, joka siis voi parhaassa tapauksessa “lainata” pelaajan ykkösjoukkueelle, jos jostain syystä rosterissa oleva pelaaja ei olisi pelikuntoinen
2. tosiasia kuitenkin lienee, että Euroopassa akateamia joukkue on määritelty siten, että esimerkiksi CS:GO akatemiajoukkueessa tulee olla vähintään neljä pelaajaa ikäluokasta 16-20 vuotta

Suomiesports käsittää akatemiajoukkueen nimenomaan tapana kehittää nuoria pelaajia kohti ammattilaisuutta. Millä peleillä akatemiat sitten kehittävät pelaajia, ja millainen suunnitelma akatemioilla luodaan, onkin sitten varmasti jokaisen organisaation oma asia. Olemme kuitenkin huomanneet että WePlay ei ole viime aikoina ollut ainoa akatemijoukkueiden liiga/turnaus, vaan näitä vastaavia on ollut jo aiemmin. Mutta myös kansainvälisesti käsitys akatemiajoukkueesta on yhä häilyvä, ja se vain kuvastaa nuoren lajin kehittymättömyyttä.

WePlay: The idea behind this league is to provide young talents with the opportunity to experience everything to do with being a professional player: from large prize pools to high-end production LAN events. We also aim to show how a team is formed: how players are scouted, trained and become a team

Asennekysymys

Kysyessämme verkostomme pelaajilta ja organisaatioilta heidän ajatuksiaan akatemioista, olivat vastaukset laidasta laitaaan – niitä oli sekä positiivisia että skeptisiä. Kysymykseksi jopa nousi se, että onko isoilla suomalaisille organisaatioilla edes mielenkiintoa aloitta akatemiatoiminta? Todellisuudessa ja tulevaisuudessa tämä on osittain välttämätöntä, jos haluaa pärjätä kansainvälisesti, tai edes kansallisesti – niin kilpailullisesti kuin taloudellisesti. Esimerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa kuten monissa muissakin joukkuelajeissa, harrastajat tuovat organisaatioon sekä tuloja, että mahdollisia uusia pelaajia – miksi siis ei myös eurheilun parissa?

Onko tämän hetken organisaatioilla tai ammattilaisilla halua kehittää lajia pitkällä tähtäimeillä, vai onko isolla osaa pelaajista vain mielessä pelaaminen? Tällaista ajatusmallia on tullut myös vastaan, missä pelaajat haluavat vain pelata ja kenties saada siitä rahaa, mutta lajin kehittäminen ei kiinnosta, eikä itseasiassa oman toiminnankaan kehittäminen oikeasti ammatiksi.

Se on melko selvää, että kovan tason aikuispelaajia ei Suomessa ammattilaisympyröihin riittäne tarpeeksi, tai ainakaan rahaa palkkoihin, jotta joukkueilla olisi täysin valmis farmijoukkue – mutta kenties tässäkin voisi toimia paikallinen organisaatio kasvattajana, ja isomman organisaation farmijoukkueena – aivan kuten perinteisissä lajeissa…

Akatemiapelit

Sitten päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen? Jos tällä hetkellä eri joukkueet ja organisaatiot ovat järjestäneet pelikerhoja ja viikonlopputoimintaa ja jopa pelileirejä, ovatko ne olleet osa suurempaa ja pidempiaikaista suunnitelmaan, vai yksittäisiä tempauksia? Onko yhdelläkään suomalaisella organisaatioilla selvää suunnitelmaa nuorisotyötä ja pelaajakehitystä kohtaan? Mielestäni tällainen suunnitelma tullisi olla jokaiselle tulevaisuuteen katsovalla organisaatiolla – jollei ole, me voimme jopa konsultoida tässä aiheessa organisaatioita.

Pitääkö akatemiassa sitten pelata samoja pelejä kuin ammattilaiset? Miksi? Ei jalkapallossa tai muissakin lajeissa osata samantien kaikkea tai pelata samalla tavalla kuin ammattilaiset pelaavat. Meillä on kuitenkin tarjolla paljon sellaisia pelejä, jotka tarjoavat mahdollisuuden pelata jo aikaisemmin juniorina kuin esimerkiks CS:GO peli mahdollistaa. Junioriakatemia voi aloittaa nimenomaan aivan toiselta tasolta, tutustuttaen nuoret tietokonepelaamiseen ja vähitellen myös striimaamiseen ja kenties jopa koodaamiseen. Organisaatioiden tulisi nähdä junioritoiminta samanlaisena kuin perinteiset lajit sen näkevät – kasvualustana ja tulonlähteenä sekä lajin kehityspolkuna.

Olisiko jopa mahdollinen lähestymispolku:

• iltapäiväkerhot 8-12 vuotiaille – pelaamiseen ja tietokoneisiin tutustumista ja ajanviettoa
• pelikerhot 12-15 vuotiaille – ikäryhmään sopivien tietokonepelien pelaamista tavoitteellisesti
• akatemiajoukkue 16-20 vuotiaille jossa jo pelattaisiin sitten ammattiin tähtäävää peliä

Olkoon tämä aloituksena aiheesta ja toivomme keskustelua eri kanaviin, niin Discordiin, Twitteriin kuin Facebookiin – nyt kannattaa olla äänessä ja aktiivinen.