E-urheilu Suomessa ja liike-elämä
Elektroninen urheilu eli tietokonepelaaminen kilpailumielessä vaatii rahaa. Ei kukaan täysi-ikäinen ihminen vietä tunteja päivästä toiseen treenaamalla peliä toisten pelaajien kanssa ilman jonkinlaista rahallista korvausta. Totta kai jokainen tietokonepelaaja voi pelailla pelejä harrastuksenaan aivan samalla tavalla kuin mennä potkimaan palloa kentälle tai lämimään lätkää kaukaloon, mutta ammattilaisuus on aina eri asia. On sitten kyse perinteisistä lajeista tai e-urheilusta, kilpaileminen vaatii rahaa. E-urheilussa vain on alusta alkaen ollut mukana rahaturnaukset ja rahaa on tarjolla kohtuullisen hyvin, mutta myös kilpailu kansainvälisellä tasolla on kovaa. Harvat ammattilaiset pääsevät koko maailmassa sille tulotasolle, jolle mediatilaa paljon saanut Jesse “JerAx” Vainikka sai siirtyessään alle 30-vuotiaana eläkkeelle. Jesse voitti kaksi kertaa Dota2 pelin suurimman The International turnaukset ja pelkästään niillä kahdella voitolla ansaitsi reilut viisi miljoonaa dollaria, yhteensä yli kuusi miljoonaa dollaria.
eSportsEarnings.com sivusto pitää kaikkien pelien (kansainvälisten, isompien) rahaturnausten tietokantaa ja sen mukaan Suomessa on kolme e-urheilu miljonääriä, ja heidän kaikkien peli on ollut Dota2 ja joukkue ei ole suomalainen. Näiden Dota2 pelaajien jälkeen seuraava onkin ”hajonneen” team ENCE:n CS:GO ammattilaiset sekä yksittäiset pelaajat Starcraft 2, PUBG, Rainbow Six Siege, Fortnite ja Rocket League peleissä. Reilu 20 pelaajaa on uransa aikana ansainnut yli 100 000 dollaria palkintorahoina ja yli 500 suomalaisten pelaajaa on voittanut jotain rahaturnauksissa menneiden vuosien aikana. Tietokanta pitää sisällään turnaukset vuodesta 1998 lähtien ja voittorahaa on eri peleissä jaettu lähes 100 miljoonaa dollaria, lähes 3600 turnauksessa yli 20 000 pelaajalle maailmanlaajuisesti. Kaikkien maiden listalla Suomi on sijalla 15 vuonna 2020 ja edellä ovat niin Tanska kuin Ruotsikin naapureistamme. Tänä vuonna Suomeen on tullut reilut 1,5 miljoonaa euroa voittorahoja, mutta näistäkin suuri osa pelaajille, jotka pelaavat ulkomailla: Lasse Urpalainen, Aleksi Virolainen, Anton Röyskö sekä Topias Taavitsainen etunenässä. Suomalaisen organisaation riveissä eniten on voittorahoja tänä vuonna ansainnut Joona Sotala, ENCE.
Laji vaatii kehittymistä
SuomieSports.fi lähti ajatuksesta tuoda Suomeen tekijä, joka toimii liimana pelaajien, katselijoiden ja yritysten välissä. Näiden viikkojen aikana on vastaan tullut jo useammalta lajin parissa toimijalta vinkkejä siitä, mitä laji tarvitsee Suomessa. Kaikkiin näihin emme pysty vastausta antamaan tai ratkaisua, mutta voimme jatkossakin nostaa näitä kysymyksiä esille sekä etsiä mahdollisia ratkaisun antajia. Esille tulleita asioita on mm:
- Suomi tarvitsee laajemman yhteistyöpohjan liike-elämän eli yritysten kanssa
- Yrityksille pitää entistä enemmän ja paremmin tuoda esille se, mitä e-urheilu on, ja miten sen eri kanavien kautta kohdataan nuoria aikuisia
- Suomi tarvitsee esikuvia vanhemmista pelaajista nuorille aloitteleville pelaajille
- Suomalaiset tarvitsevat lisää johtajuutta ja valmennusapua
- Samoin kuin muissakin joukkuelajeissa, tarvitaan laajaa osaamista itse lajin ulkopuolelta
Vuosittaisen Sponsorointibarometrin mukaan Suomessa investoitiin urheilun sponsorointiin vuonna 2017 yhteensä 257 miljoonaa euroa. Sponsorointi oli noususuunnassa vielä vuoteen 2020 saakka. mutta tämä mennyt vuosi on ollut poikkeus. Urheilutapahtumista suurin osa on ollut tauolla tai peruuntunut, aivan kuten e-urheilussakin peruuntuivat käytännössä kaikki isot areenatapahtumat, ja pienemmätkin. Ei siis mikään ihme, että kaikkien lajien urheilijoille tämä mennyt tai menossa oleva kausi on ollut vähintäänkin haastava ja jopa suomalaiset jääkiekkoilijat ovat joutuneet tinkimään palkoissaan.
Jo vuonna 2019 tehdyn suomalaisten urheiluseurantatutkimuksen mukaan 18-29 vuotiaissa miehissä eSports nousi ensimmäistä kertaa kiinnostavimmaksi lajiksi. 18-29 vuotiaista miehistä 53 % oli kiinnostunut eSportsista ja 52% jääkiekosta!
http://www.sponsorinsight.fi
E-urheilu ja sponsorointi
Noin puolet suomalaisista yrityksistä näkee ja kokee urheilun sponsoroinnin strategisesti tärkeänä. Se liittyy yrityksen oman brändin vahvistamiseen, näkyvyyteen sekä sponsoroitavan kohteen profiiliin ja imagoon. Urheilusponsorointiin panostavat yritykset eivät ole vielä kovin hyvin löytäneet e-urheilua Suomessa toimivana kanavana, vaikka maailmalla isot markkinointitutkimukset kertovat sen olevan paras kanava nuorien aikuisten huomion saamiseksi, siksi kansainvälisesti tunnetut isot brändit ovat löytäneet erilaisia tapoja päästä mukaan esille. Alkuvuodesta Sponsor Insight julkaisi 15.kerran suomalaisten kiinnostuksen urheilua kohtaan. Kiinnostavimmat urheilulajit suomalaisten mielestä olivat jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto sekä jalkapallo. Jalkapallo nousi ensimmäistä kertaa TOP 5:een. Me suomiesports.fi:ssä emme usko tulokseen täysin, sillä todennäköisesti e-urheilua ei ole huomioitu tutkimuksessa lainkaan. Toisessa tämän vuoden tutkimuksessa yli kaksi kolmasosaa mielipiteensä antaneista vastaajista pitää tärkeänä kotimaisten kohteiden sponsorointia kriisistä selviämisessä. 52 % vastaajista tulee jatkossa suosimaan yrityksiä, jotka kriisissä osoittavat yhteiskuntavastuullisuutta ja 62 % vastaajista oli sitä mieltä, että sponsorointi on yrityksiltä yhteiskuntavastuullista toimintaa.
Sponsorointi on väärä sana kuvaamaan sitä todellisuutta, missä yritysten ja e-urheilunkin yhteistyö oikeasti menee. Kyseessä on useimmiten puhtaasti yrityksen näkyvyyden hakemista sopivista kanavista. Jos sen kylkiäisenä yrityksen yhteiskuntavastuu saa positiivisen huomion, hienoa, mutta lähes jokaisessa yhteistyösopimuksessa ja neuvottelussa on kyse yrityksen näkyvyydestä oikeassa kohderyhmässä. E-urheilu on silloin selkeästi 18-28 vuotiaiden kohderyhmässä paras ja saavutettavuudeltaan laajin niin Suomessa kuin monissa muissakin Euroopan maissa. Tällä hetkellä vielä sijoitetulla markkinointi eurolla saa huomattavasti laajemman näkyvyyden e-urheilussa kuin monessa muussa perinteisessä lajissa Suomessa sekä Euroopassa. Isoimmatkaan lajin organisaatiot kuten OG, FazeClan, Astralis yms ovat vielä pieniä tekijöitä verrattuna vaikka jalkapalloilevan maailman tähtijoukkueisiin.
Suomalainen kilpapelaaminen 2021
Miten SuomieSports.fi tulee tähän kaikkeen mukaan vuoden 2021 aikana? Ensinnäkin tämä sivusto on täysin omistettu e-urheilulle ja toivottavasti saamme kerrottua mahdollisimman monesta suomalaisesta pelaajasta heidän tarinansa sekä näiden tarinoiden kautta myös tuoda esille eri pelejä. Tulossa on turnauksia, joiden uskomme ja toivomme mahdollistavan vähitellen myös rahapalkinnot joukkueille sekä uusien verkostojen luomiselle yrityselämän suuntaan. Se, että e-urheilun sisällä verkostot ovat hyvinkin tietoisia toisistaan ei ole riittävä verkostoitumistapa enää tulevaisuudessa. Lajin kehittyminen vaatii laajempia verkostoja. Pelaajapörssin perustaminen ja sen toiminnan saaminen vauhtiin on yksi vuoden 2021 tavoitteita turnausten ohessa. Tässä kaikessa tarvitsemme luonnollisesti laajalti kontakteja Suomen e-urheiluharrastajiin – jos siis haluat kertoa tiimistäsi, pelaamisesta, tavoitteista, ongelmista – ota yhteyttä meidän toimitukseen!
