Bittiliiga – Mitä se pitää sisällään?

Niinkuin esittelyssänikin totesin, olen ammatiltani nuorisotyöntekijä ja itseäni on aina kiinnostanut digitaalisuus, pelaaminen ja esports nuorisotyön välineenä. Bittiliiga on järjestö, joka on saattanut yhteen esportsin, sekä nuorisotyön. Bittiliigassa järjestetään eri peleihin turnauksia, joihin nuoret voivat ilmoittautua mukaan pelaamaan. Päätinkin ottaa asiakseni jutustella Bittiliiga RY:n Jari “JSol” Solismaan kanssa asian tiimoilta, ja selvittää, mitä kaikkea bittiliiga oikein pitää sisällään.

Bittiliigan taustaa

Solismaa toimii Muuramen kunnan nuorisopalveluiden vastaavana nuoriso-ohjaajana, toimien muun muassa etsivän nuorisotyön ja perusnuorisotyön esimiehenä ja toiminnan vetäjänä. Työkokemusta Muuramen kunnassa kohta vuosikymmen takana. Solismaa on toiminut yhtenä bittiliigan käynnistäjänä, tällä hetkellä Solismaa vastaa bittiliigan hanke- ja kuntayhteistyöstä, muun muassa.
Bittiliiga on ollut olemassa ideana jo pitkään, lähtien liikenteeseen siitä, että Solismaan omat kiinnostuksen kohteet ovat olleet pelaaminen ja pelitoiminta, ja Solismaa näkeekin, että nuorisotyö on työntekijöidensä näköistä riippumatta kunnasta tai kaupungista. Muuramessa on tästä syystä pelitoiminta ollut aina vahvasti esillä liikunnan ja musiikin lisäksi. Muuramessa on muun muassa järjestetty LAN -tapahtumia, ja Muurameen on aikoinaan tullut suomen yksiä ensimmäisiä nuorille suunnattuja ei-kaupallisia pelitiloja vuonna 2016.

Solismaa kertoo, että pandemian puhkeaminen oli loppusysäys sille, että liiga saatiin pystyyn:

 “Meiltäkin meni, niin kuin kaikilta muiltakin meni ovet kiinni, oli perusteltua että mentiin verkkoon (tekemään nuorisotyötä). Tajuttiin, että meillä on tämmönen palikka jo olemassa, kuin pelitoiminta. Hirveen nopeesti sinne rupes tulemaan muualtakin nuoria”.

Solismaan mukaan aika pian tämän jälkeen he alkoivat etsiä ensimmäisiä kuntayhteistyökumppaneita ja rahoittajia, koska toiminta oli laajentunut jo reippaasti Muuramen ulkopuolelle. Rahoituksen varmistuttua Bittiliiga perustettiin ja alussa kuntayhteistyöhön lähtivät mukaan Hankasalmi, Jyväskylä ja Äänekoski.

Erilaisia toimintoja turvallisessa ympäristössä

Joukkueita on bittiliigaan rekisteröitynyt noin sata, joista eri turnauksiin on osallistunut vajaa puolet. Rekisteröityneitä nuoria Bittiliigaan on reilusti yli viisisataa, mikä on aivan huikea määrä. Solismaa terottaa vielä luvuissa sitä, että bittiliigaan mukaan pääsy on tehty varmentein: 

“Meille ei voi kuka vaan klikkautua meidän discordiin sisään. Meillä on käytössä rekisteröintipalvelu, johon tullaan nimellä ja puhelinvarmenteella”. 

Tällä bittiliiga pyrkii pitämään useiden accountin käyttäjät ja trollit poissa.

 “Näillä osaltaan me pyritään luomaan myös sitä turvallista ympäristöä.” 

Bittiliigan palveluista voi nauttia myös ilman rekisteröintiä, esimerkiksi suoratoistopalvelujen kautta, kun nuorten CS -otteluita lähetetään livenä Twitchissä.

Suoratoistojen yhteinen katsominen ja toisten joukkueiden kannustaminen on iso osa myös bittiliigan yhteisöllisyyttä: 

“Pari meidän yhteistyökumppanikuntaa järjestää kisakatsomoita discordiin, aina kun heidän oma joukkue pelaa, eli nuoret voi tulla yhdessä katsomaan näitä otteluita”

Bittiliigaan osallistuakseen ei tarvitse välttämättä pelata kilpailullisesti tai joukkueen kanssa. Bittiliigan sisällä järjestetään myös muuta oheistoimintaa. Bittiliigassa pelaillaan myös höntsäpelejä, joihin voi osallistua kahdesti viikossa. Höntsäpelejä on aina vetämässä joku aikuinen, tai vastuunuori. Tuotannollisella puolella on nuorten mahdollisuus päästä kokeilemaan livestriimien taustalla tehtävää työtä oman kiinnostuksen mukaan. Solismaan mukaan livelähetysten kautta tulee myös paljon nuoria toimintaan mukaan.

Aikuiset voivat myös osallistua bittiliigan toimintaan. Bittiliigan sivuilta voi rekisteröityä mukaan, ja Solismaa kannustaa varsinkin sosiaalialalla työskentelevien tai alaa opiskelevien tulemaan mukaan:

 “Kun tämä homma tässä alkaa skaalautua, niin me tarvitaan porukkaa lisää”.

Onko Esportsilla sijaa nuorisotyössä?

Nuorisotyön kentällä on jo muutaman vuoden ajan keskusteltu siitä, onko Esports osa nuorisotyötä vai ei, ja osa organisaatioista on ehdottomasti sitä mieltä, että se ei missään nimessä kuulu nuorisotyöhön. Solismaa peilaa käytyä keskustelua nuorisotyön historian kautta: 

“80 -luvulla, kun nuorisotyötä alettiin tehdä nuorisotilapainotteisesti, on niissä pelattu biljardia. Nuorisotyö määrittyi sen biljardipöydän ympärille, ja tuli sellainen hölmö ajatusmalli siitä, että nuorisotyössä vaan pelataan biljardia ja juodaan kahvia, eikä ymmärretty sitä kasvatuksellista arvoa mikä nuorisotyössä on. Aivan samalla argumentilla (kuin millä esportsia ei pidettäisi nuorisotyöllisenä välineenä) voisi lähteä sanomaan että ei biljardin peluu ole nuorisotyötä”.

Nuorisotyöllä on Solismaan mukaan loputon potentiaali tehdä mitä vaan, kunhan se kiinnostaa nuoria: 

“Se määre on siinä että se kiinnostaa nuoria, ja että nuoria täytyy voida osallistaa siinä”.

Riskinä Solismaan mukaan voi olla se, että järjestetään Esportsia nuorille vaan siksi, että se on nyt kuuma juttu, ja unohdetaan toiminnasta nuorisotyöllinen tavoitteellisuus, ja keskitytään vaan kilpailullisuuteen.

Vanhemmat mukaan

Minua itseäni on monesti mietityttänyt vanhempien rooli nuorten esports -harrastuksessa. Kerroin mietteistäni Solismaalle ja kysyin, miten hän näkee asian. Itse olen aina verrannut vanhempien roolia nuoren esports -harrastukseen enemmän perinteisiin urheilulajeihin, kuten vaikka jääkiekkoon. Jääkiekossa nuorten vanhemmat ovat mukana kentän laidalla kannustamassa, huoltamassa välineitä tai kuskaamassa. Solismaa antaa minulle uuden näkökulman asian tarkasteluun:

 “Lätkä ja esports ei kulje käsi kädessä. Jääkiekon harrastaminen voi vaatia huoltajalta enemmän aktiivisuutta ja osallistumista nuoren harrastamiseen. Jos tilalle vaihdetaan esimerkiksi skeittaaminen ollaan mielestäni lähempänä pelaamista ilmiönä. Jääkiekko, skeittaaminen ja pelaaminen vaativat kaikki taloudellisia resursseja, mutta skeittaamisessa ja pelaamisessa vanhemman rooli jää enemmän ilmaan. Huoltaja voi olla hyvinkin tietämätön mitä harrastuskulttuuriin kuuluu ja miten sitä harrastetaan. Pelimaailmassa vanhemmista löytyy toki aktiivisia osallistujia, mutta usein nuorilla pelaajilla ei ole ns. aikuisten turvaverkkoa kuten valmentajia, valvojia, toiminnan järjestäjiä jne. Bittiliiga pyrkii osaltaan vaikuttamaan tähän asiaan vahvasti.”

Solismaa kertoo kuitenkin kulttuurin muutoksesta ja siitä, kuinka 70- 80- luvulla pelaamisen aloittaneet ovat alkaneet saamaan lapsia, ja pelaavia vanhempia on myös entistä enemmän. Myös organisaatiotasolla on alettu hieman ymmärtämään pelaamista ja esportsia aikuistenkin osalta:

 “Päättäjä- ja virkamiestasolla suhtaudutaan positiivisemmin siihen, että tehdään pelitoimintaa nuorille.”

Mitä tulevaisuudessa?

Bittiliigan tulevaisuuden näkymistä udeltaessa Solismaa myöntää tavoitteiden olevan korkeat:

 “Tavoite on se, että me voidaan olla vaihtoehto verkossa tehtävän nuorisotyön tekemiselle. Tarjoamaan sellainen alusta joka tukee esimerkiksi kunnallista nuorisotyötä tai mediatyötä nuorten kohtaamiseen verkossa”.

Kuntayhteistyökumppaneiden määrän Solismaa ennustaa triplaantuvan lähivuosien aikana, ja toivoo että kunnat hyödyntäisivät heidän palveluitaan.
Bittiliigan kotisivut: www.bittiliiga.fi | Löydät heidät myös Twitchistä ja Instagramista nimellä Bittiliiga.

Toimittajan huomautus: Toimittaja toimii bittiliigassa palkattuna selostajana ja analyytikkona.